Päivikki Kumpulaisen haastattelussa kaksi istuvaa meppiä Tarja Cronberg (vihr.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.)
Tarja Cronberg (vihr.) Anneli Jäätteenmäki (kesk.)
Mitä
EU:n tulisi tehdä jotta se saisi nykyistä enemmän luottamusta ja
mielenkiintoa kansalaisilta sen toimintaa kohtaan? (yleinen kysymys)
|
|
Tarja Cronberg
Anneli Jäätteenmäki
|
Kansalaisia on
kuultava nykyistä enemmän, esimerkiksi kansalaisaloitteet on otettava
vakavasti pohdintaan. Myös Euroopan parlamentin roolia tulisi kehittää, sille
voitaisiin myös antaa aloiteoikeus.
Avoimuutta tarvitaan. Se on oltava lähtökohta aina kun mahdollista. Lobbarirekisteristä tulee tehdä pakollinen, ja olisi myös kerrottava, mitä tahoja virkamiehet ja poliitikot ovat kuulleet valmistellessaan esityksiä. Neuvoston päätöksentekoa tulee myös avata, nyt siitä on vaikeampi saada tietoa kuin parlamentin päätöksenteosta. EU-maiden hallitukset, ministerit ja virkamiehet ovat myös keskeisiä EU-vallankäyttäjiä, komission ja parlamentin ohella. Yksimielisyyspäätöksenteosta tulisi myös luopua, jotta tietyissä asioissa ei jumiuduttaisi vuosikausiksi. Yksi tällainen kysymyshän on parlamentin Strasbourgin istuntopaikasta luopuminen, jonka Ranska pystyy estämään.
-
|
Miten näet
EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehityksen ja sen tilan nyt, ja miten ja
millaista sosiaalista Eurooppaa olet tavoitellut / tavoittelet EU:ssa ja
Euroopan parlamentissa?
|
|
Anneli Jäätteenmäki
|
Olen työskennellyt tällä
vaalikaudella sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.
Olen ollut mukana monissa tasa-arvohankkeissa; olen vaatinut mm. äitiysvapaan
minimitason parantamista, samapalkkaisuuden edistämistä, naisten ja miesten
välisen tasa-arvon huomioimista komissaarinimityksissä sekä
sukupuolikiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin.
Olen huolestunut siitä, ettei
komissio ole työasioista vastaavan sosialistikomissaari László Andorin
johdolla pystynyt edistämään työsuojelua Euroopassa niin kuin alun perin oli
toivomus. Toimenpideohjelma työsuojelun edistämiseksi on jäänyt komission
ö-mappiin, vaikka komission olisi pitänyt antaa se jo kaksi vuotta sitten.
|
Tarja Cronberg
|
Talouskriisi on jakanut
Eurooppaa kahtia voimakkaasti, maiden välillä ja maiden sisällä. Tämä ja
korkea työttömyys, etenkin nuorisotyöttömyys, ovat vakavia uhkia Euroopalla.
Kyse on myös yhteiskuntarauhasta ja turvallisuudesta. Tarvitsemme
solidaarisempaa, tasa-arvoisempaa ja vastuullisempaa Eurooppaa, joka panostaa
työllisyyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi nuorisotakuulle pitää saada
riittävä rahoitus, myös perustulo voitaisiin ottaa käyttöön, ainakin
alueellisena EU:n kokeiluna.
|
Mikä on Euroopan parlamentin
rooli talouspolitiikassa?
|
|
Anneli Jäätteenmäki
|
Päävastuu talouspolitiikasta on
jäsenmailla ja komissiolla. Parlamentti on omalta osaltaan hyväksynyt
sääntöjä, joilla pyritään vahvistamaan talouskasvua ja vähentämään
työttömyyttä.
|
Tarja Cronberg
|
Euroopan
parlamentin roolin tulee olla keskeinen myös talouspolitiikassa. Parlamentti
on talousuudistuksissa ajanut demokraattista ja avointa valvontaa, sekä EU:n
laajuisia ratkaisuja. Jäsenmaiden valvonta voi pettää, kuitenkin kyse on
yhteisestä talousalueesta ja euroalueesta. Talouspolitiikan demokraattisessa
valvonnassa parlamentti on aivan avainasemassa.
|
Miten EU:n
turvallisuuspolitiikkaa pitäisi kehittää?
|
|
Anneli Jäätteenmäki
|
EU-maat laittavat Yhdysvaltain
jälkeen toiseksi eniten rahaa puolustusmenoihin. EU maiden tulee tiivistää puolustusyhteistyötä
erityisesti hankinnoissa. Yhteinen armeija on epärealistinen tavoite.
Kriisinhallintayhteistyötä tulee tehostaa. Kriisien ennaltaehkäisy on parasta
turvallisuuspolitiikkaa.
|
Tarja Cronberg
|
Olisi mentävä edelleen kohti
aitoa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Nyt jäsenmaat ovat pitäneet
kiinni omasta ulkopolitiikastaan, yhteinen politiikka ei ole vielä totta
ulkosuhteissa. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tarvitaan enemmän
yhteistyötä; esimerkiksi yhteishankintoja ja yhteiskäyttöä. Näin saadaan
samalla rahalla enemmän turvallisuutta.
|
Tulisiko EU:ssa
olla enemmän yhteisvastuuta ja missä kysymyksissä?
|
|
Anneli Jäätteenmäki
|
Taloudellinen yhteisvastuu on
viety liian pitkälle jo nyt. Suomi on nettomaksaja ja mukana kriisimaiden
velkajärjestelyissä. En kannata taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä, sillä
se on pois suomalaiselta veronmaksajalta.
|
Tarja Cronberg
|
Kyllä. Jäsenmaat ovat hyvin
riippuvaisia toisistaan jo nyt, jo pelkästään taloudellisesti. Yhteistä politiikkaa tarvitaan muun muassa
maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä. Euroopan lähialueiden kriisit ovat
ajaneet maahanmuuttajia etenkin Italiaan, Espanjaan ja Kreikkaan. Nämä maat
eivät voi yksin ottaa kaikkia tulijoita vastaan. Tarvitaan myös laillisia
keinoja tulla EU-alueelle, ja vastuunjakoa EU-maiden kesken.
|
Mitä
liittovaltiokehitys on, tarvitaanko sitä ja millaista / missä asioissa?
|
|
Anneli Jäätteenmäki
|
En kannata vallan keskittämistä
Brysseliin eli liittovaltioistumista. Asiat pitää päättää lähellä
kansalaista. EU:ssa voidaan yhteisvoimin päättää sellaisista asioista, joissa
EU-taso luo lisäarvoa ja on merkityksellistä sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta.
Esimerkiksi työsuojelu on sellainen asia.
|
Tarja Cronberg
|
EU:n yhdistymisessä on jo ollut
liittovaltiokehitystä, en näe tätä pahana asiana. Mutta esimerkiksi EU:n
verotusoikeutta meillä ei ole. Omien varojen haaliminen olisi hyvä keino rahoittaa
EU:n toimintaa. Tämä voisi toimia esimerkiksi lentoliikenteen verottamisen
tai rahoitusmarkkinaveron kautta.
|
Mitkä
konkreettiset asiat ovat sinulle keskeisiä ja tärkeitä edistää parlamentissa?
|
|
Anneli Jäätteenmäki
|
– Veroparatiisien poisto, elintarvikemerkinnät
ja alkuperämaamerkinnät, työelämän asiat ja tasa-arvoasiat
|
Tarja Cronberg
|
Turvallisuus on yhteinen. EU:n
paras saavutus on 70 vuotta rauhaa. Haluan jatkaa työtäni sen hyväksi
Euroopan parlamentissa. Euroopassa on yhä ydinaseita ja merkittävää
asevientiä myös sotaa käyville ja sotariskien alueille. Venäjän ja Ukrainan
tilanne osoittaa, kuinka nopeasti uusia uhkia voi kehittyä aivan lähellemme.
Noin puolet Euroopassa tuotetusta ruuasta päätyy roskiin. Näin ei voi jatkua maailmassa, jossa miljoonat näkevät nälkää. EU ajaa nyt ruokahävikin pienentämistä vuoteen 2020 mennessä. Ruoka on Suomessa kallista. Se johtuu mm. kaupan keskittymisestä. Olen parlamentissa Vihreän ryhmän kanssa puolustanut hyviä kaupan käytäntöjä ja vastustanut keskittymiskehitystä. Juuri tällaiseen EU voi puuttua. Haluan jatkaa työtä hyvän, edullisen ja turvallisen ruoan puolesta. Talouskriisi suisti Euroopan massatyöttömyyteen. Pankit kyllä pelastettiin, mutta tavalliset ihmiset kärsivät. Ilman työtä nuoret syrjäytyvät tai muuttavat pois, ja samaan aikaan ikääntyvä Eurooppa tarvitsee tekijöitä. Nuorisotakuu jää tyhjäksi lupaukseksi, ellei yrityksiä nyt tueta kasvuun ja avaamaan uusia työpaikkoja. Haluan työskennellä Euroopan sisäisten jakolinjojen köyhien ja rikkaiden välillä umpeenkuromiseksi. |
Mepit Tarja Cronberg ja Anneli Jäätteenmäki haastattelussa