keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Päivikki Kumpulaisen haastattelussa kaksi istuvaa meppiä Tarja Cronberg (vihr.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.)
                                                                                                                                                                 
                                                                                                                                                                
 
 
 
Tarja Cronberg (vihr.)                                                                                 Anneli Jäätteenmäki (kesk.)
 
 
 
Mitä EU:n tulisi tehdä jotta se saisi nykyistä enemmän luottamusta ja mielenkiintoa kansalaisilta sen toimintaa kohtaan? (yleinen kysymys)
Tarja Cronberg
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Anneli Jäätteenmäki
Kansalaisia on kuultava nykyistä enemmän, esimerkiksi kansalaisaloitteet on otettava vakavasti pohdintaan. Myös Euroopan parlamentin roolia tulisi kehittää, sille voitaisiin myös antaa aloiteoikeus.

Avoimuutta tarvitaan. Se on oltava lähtökohta aina kun mahdollista. Lobbarirekisteristä tulee tehdä pakollinen, ja olisi myös kerrottava, mitä tahoja virkamiehet ja poliitikot ovat kuulleet valmistellessaan esityksiä.

Neuvoston päätöksentekoa tulee myös avata, nyt siitä on vaikeampi saada tietoa kuin parlamentin päätöksenteosta. EU-maiden hallitukset, ministerit ja virkamiehet ovat myös keskeisiä EU-vallankäyttäjiä, komission ja parlamentin ohella. Yksimielisyyspäätöksenteosta tulisi myös luopua, jotta tietyissä asioissa ei jumiuduttaisi vuosikausiksi. Yksi tällainen kysymyshän on parlamentin Strasbourgin istuntopaikasta luopuminen, jonka Ranska pystyy estämään.
 
-

 
Miten näet EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehityksen ja sen tilan nyt, ja miten ja millaista sosiaalista Eurooppaa olet tavoitellut / tavoittelet EU:ssa ja Euroopan parlamentissa?
Anneli Jäätteenmäki
Olen työskennellyt tällä vaalikaudella sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Olen ollut mukana monissa tasa-arvohankkeissa; olen vaatinut mm. äitiysvapaan minimitason parantamista, samapalkkaisuuden edistämistä, naisten ja miesten välisen tasa-arvon huomioimista komissaarinimityksissä sekä sukupuolikiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin.
Olen huolestunut siitä, ettei komissio ole työasioista vastaavan sosialistikomissaari László Andorin johdolla pystynyt edistämään työsuojelua Euroopassa niin kuin alun perin oli toivomus. Toimenpideohjelma työsuojelun edistämiseksi on jäänyt komission ö-mappiin, vaikka komission olisi pitänyt antaa se jo kaksi vuotta sitten.
 
Tarja Cronberg
Talouskriisi on jakanut Eurooppaa kahtia voimakkaasti, maiden välillä ja maiden sisällä. Tämä ja korkea työttömyys, etenkin nuorisotyöttömyys, ovat vakavia uhkia Euroopalla. Kyse on myös yhteiskuntarauhasta ja turvallisuudesta. Tarvitsemme solidaarisempaa, tasa-arvoisempaa ja vastuullisempaa Eurooppaa, joka panostaa työllisyyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi nuorisotakuulle pitää saada riittävä rahoitus, myös perustulo voitaisiin ottaa käyttöön, ainakin alueellisena EU:n kokeiluna.
 
 
Mikä on Euroopan parlamentin rooli talouspolitiikassa?
 
Anneli Jäätteenmäki
Päävastuu talouspolitiikasta on jäsenmailla ja komissiolla. Parlamentti on omalta osaltaan hyväksynyt sääntöjä, joilla pyritään vahvistamaan talouskasvua ja vähentämään työttömyyttä.
 
Tarja Cronberg
Euroopan parlamentin roolin tulee olla keskeinen myös talouspolitiikassa. Parlamentti on talousuudistuksissa ajanut demokraattista ja avointa valvontaa, sekä EU:n laajuisia ratkaisuja. Jäsenmaiden valvonta voi pettää, kuitenkin kyse on yhteisestä talousalueesta ja euroalueesta. Talouspolitiikan demokraattisessa valvonnassa parlamentti on aivan avainasemassa.

 
 
Miten EU:n turvallisuuspolitiikkaa pitäisi kehittää?
 
Anneli Jäätteenmäki
EU-maat laittavat Yhdysvaltain jälkeen toiseksi eniten rahaa puolustusmenoihin. EU maiden tulee tiivistää puolustusyhteistyötä erityisesti hankinnoissa. Yhteinen armeija on epärealistinen tavoite. Kriisinhallintayhteistyötä tulee tehostaa. Kriisien ennaltaehkäisy on parasta turvallisuuspolitiikkaa.
 
Tarja Cronberg
Olisi mentävä edelleen kohti aitoa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Nyt jäsenmaat ovat pitäneet kiinni omasta ulkopolitiikastaan, yhteinen politiikka ei ole vielä totta ulkosuhteissa. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tarvitaan enemmän yhteistyötä; esimerkiksi yhteishankintoja ja yhteiskäyttöä. Näin saadaan samalla rahalla enemmän turvallisuutta.

 
 
Tulisiko EU:ssa olla enemmän yhteisvastuuta ja missä kysymyksissä?
Anneli Jäätteenmäki
Taloudellinen yhteisvastuu on viety liian pitkälle jo nyt. Suomi on nettomaksaja ja mukana kriisimaiden velkajärjestelyissä. En kannata taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä, sillä se on pois suomalaiselta veronmaksajalta.
 
Tarja Cronberg
Kyllä. Jäsenmaat ovat hyvin riippuvaisia toisistaan jo nyt, jo pelkästään taloudellisesti.  Yhteistä politiikkaa tarvitaan muun muassa maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä. Euroopan lähialueiden kriisit ovat ajaneet maahanmuuttajia etenkin Italiaan, Espanjaan ja Kreikkaan. Nämä maat eivät voi yksin ottaa kaikkia tulijoita vastaan. Tarvitaan myös laillisia keinoja tulla EU-alueelle, ja vastuunjakoa EU-maiden kesken.

 
Mitä liittovaltiokehitys on, tarvitaanko sitä ja millaista / missä asioissa?

Anneli Jäätteenmäki
En kannata vallan keskittämistä Brysseliin eli liittovaltioistumista. Asiat pitää päättää lähellä kansalaista. EU:ssa voidaan yhteisvoimin päättää sellaisista asioista, joissa EU-taso luo lisäarvoa ja on merkityksellistä sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta. Esimerkiksi työsuojelu on sellainen asia.
 
Tarja Cronberg
EU:n yhdistymisessä on jo ollut liittovaltiokehitystä, en näe tätä pahana asiana. Mutta esimerkiksi EU:n verotusoikeutta meillä ei ole. Omien varojen haaliminen olisi hyvä keino rahoittaa EU:n toimintaa. Tämä voisi toimia esimerkiksi lentoliikenteen verottamisen tai rahoitusmarkkinaveron kautta.
 
Mitkä konkreettiset asiat ovat sinulle keskeisiä ja tärkeitä edistää parlamentissa?

Anneli  Jäätteenmäki
– Veroparatiisien poisto, elintarvikemerkinnät ja alkuperämaamerkinnät, työelämän asiat ja tasa-arvoasiat
 
Tarja Cronberg
Turvallisuus on yhteinen. EU:n paras saavutus on 70 vuotta rauhaa. Haluan jatkaa työtäni sen hyväksi Euroopan parlamentissa. Euroopassa on yhä ydinaseita ja merkittävää asevientiä myös sotaa käyville ja sotariskien alueille. Venäjän ja Ukrainan tilanne osoittaa, kuinka nopeasti uusia uhkia voi kehittyä aivan lähellemme.

Noin puolet Euroopassa tuotetusta ruuasta päätyy roskiin. Näin ei voi jatkua maailmassa, jossa miljoonat näkevät nälkää. EU ajaa nyt ruokahävikin pienentämistä vuoteen 2020 mennessä. Ruoka on Suomessa kallista. Se johtuu mm. kaupan keskittymisestä. Olen parlamentissa Vihreän ryhmän kanssa puolustanut hyviä kaupan käytäntöjä ja vastustanut keskittymiskehitystä. Juuri tällaiseen EU voi puuttua. Haluan jatkaa työtä hyvän, edullisen ja turvallisen ruoan puolesta.

Talouskriisi suisti Euroopan massatyöttömyyteen. Pankit kyllä pelastettiin, mutta tavalliset ihmiset kärsivät. Ilman työtä nuoret syrjäytyvät tai muuttavat pois, ja samaan aikaan ikääntyvä Eurooppa tarvitsee tekijöitä. Nuorisotakuu jää tyhjäksi lupaukseksi, ellei yrityksiä nyt tueta kasvuun ja avaamaan uusia työpaikkoja. Haluan työskennellä Euroopan sisäisten jakolinjojen köyhien ja rikkaiden välillä umpeenkuromiseksi.


0 kommenttia:

Lähetä kommentti