Päivikki Kumpulaisen haastattelussa istuva EU-parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen.


Sirpa Pietikäinen (kok.)
Mitä EU:n tulisi tehdä jotta se
saisi nykyistä enemmän luottamusta ja mielenkiintoa kansalaisilta sen toimintaa
kohtaan?
On muistettava, että EU:n perussopimukset
ja perusoikeuskirja pohjaavat arvoihin demokratia, ihmisoikeudet ja sosiaalinen
Eurooppa sekä korkea ympäristön suojelun taso. Keskeistä toimintakenttää ovat sisämarkkinat
ja talous.
EU:lla on kohtuullisesti työkaluja
pitää huolta taloudesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja myös työelämäkysymyksistä.
Työkaluja ei sen sijaan ole vastata ihmisen suoraan tarpeeseen, hätään ja
syrjintään. Kun esimerkiksi Kreikka talouskurimuksessaan päättää ottaa kaikkein
vähäosasilta eniten, niin ihmiset kokevat, että EU säästää heiltä, vaikka
vaihtoehto olisi ollut laittaa laivanvarustajat maksamaan enemmän veroja, ja
pitää huolta esimerkiksi terveyspalveluista. EU:n tasolle pitää saada pelisäännöstöä,
jolla kansalaisten tärkeät perusoikeudet turvataan erilaisissa tilanteissa.
Miten näet EU:n sosiaalisen ulottuvuuden
kehityksen ja sen tilan nyt, ja miten ja millaista sosiaalista Eurooppaa olet
tavoitellut / tavoittelet EU:ssa ja Euroopan parlamentissa? Mielellään
konkretisoi tavoitteitasi jollakin/joillakin esimerkeillä – kiitos!
Sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa
juuri sitä, miten ihmisten arki, palvelut ja perusturva on EU- lainsäädännössä turvattu.
Sen seurantaan tarvitaan sosiaaliset mittarit, ei voida tuijottaa ainoastaan
velka-astetta. Pitää seurata esimerkiksi työttömyyden tilaa, syrjäytymisuhan alla
olevien määrä ja koulutuksen tasoa. Mittarit onkin jo kehitetty, mutta ne pitää
ottaa myös käyttöön EU:n ohjauksessa.
On myös päätettävä yhdessä sellaisista
puitedirektiiveistä, jotka takaavat syrjimättömyyden, oikeuden peruspalveluihin
ja perusturvan, sillä ihmisen kaikkinainen vapaus elämän eri vaiheissa ja
tilanteissa riippuu niistä; kerjäläisenä on vaikea olla vaikuttava
EU-kansalainen. Ihmisten kannalta tarpeellista lainsäädäntöä olisivat perusturvadirektiivi,
yhdenvertaisuusdirektiivi ja peruspalveludirektiivi.
Direktiivit eivät puuttuisi
siihen, miten palvelut tuotetaan tai rahoitetaan, mutta ne estäisivät syrjinnän
ja velvoittaisivat jokaista jäsenmaata omalla tavallaan tuottamaan hädän ja
tarpeen hetkellä palveluita ja perusturvaa. Tämä ei tarkoita vain haavia, jolla
pelastetaan järjestelmästä tippuneita, vaan esimerkiksi pohjoismaisen
universaalin mallin mukaista tramboliinia, jolta jokainen voi ponnistaa.
Ellemme tätä tee, EU jää väistämättä etäiseksi, instituutioita ja markkinoita
puolustavaksi järjestelmäksi. Lainsäädännön
turvin ihmisillä olisi oikeus kannella EU:n tuomioistuimelle, kun he kokevat,
että heitä ei kohdella oikein. Myös tasapaino taloudellisten ja sosiaalisten,
ihmisiä koskettavien kysymysten ja niiden lainsäädännön osalta EU:ssa
toteutuisi nykyistä paremmin.
Mikä on Euroopan parlamentin
rooli talouspolitiikassa?
Parlamentin rooli talouspolitiikassa
on kahtiajakautunut. EU:n talousohjaukseen liittyvän lainsäädännön ja
esimerkiksi EU:n budjetin osalta parlamentti päättää komission esityksistä tavallisessa
lainsäätämismenettelyssä. Sen sijaan esimerkiksi talouskriisiin tiimoilta
perustetut väliaikaiset ja pysyvät vakausmekanismit ja pankkien kriisirahastot
ovat syntyneet hallitusten välisinä päätöksinä. Lisäksi verotuspolitiikkaa
koskevat päätökset ovat jäsenmaiden käsissä ja ne vaativat yksimielisyyttä
päätöksenteossa. Esimerkiksi veronkierron, verovälttelyn ja verovilpin takia
menetämme EU:n alueella 1000 Mrd euroa joka vuosi. Talouspolitiikan ja verotuskysymysten
tulisikin kuulua myös parlamentin päätöksenteon piiriin.
Miten EU:n
turvallisuuspolitiikkaa pitäisi kehittää?
Ensisijaista on se, että on vakaita
kansainvälisiä mekanismeja, kuten YK. Tiivistyvä eurooppalainen yhteistyö
turvallisuuspolitiikassa on tärkeä, sillä on ongelmallista, jos EUn sisällä on
28 eri suuntaan menevää strategiaa ja mallia. Onkin järkevää toimia yhdessä
siten, että esimerkiksi komentoketjut ja kalustohankinnat on yhtenäistetty,
tietoja puolustusbudjeteista jaetaan ja mietitään kuka valvoo mitäkin aluetta
ja rajaa. Yhteistyö ei tarkoita kuitenkaan sitä, että armeija Suomesta
häviäisi, vaan oma puolustus ja sen resursointi on ensisijaista. Naton sisällä
eurooppalaisen näkökulman vahvistaminen on myös tärkeää, ja Suomen
natojäsenyyttä tulee maltillisesti harkita. En kuitenkaan ole varma, että Nato
laajamittaisesti parantaisi turvallisuutta.
Tulisiko EU:ssa olla enemmän
yhteisvastuuta ja missä kysymyksissä?
Kantani yhteisvastuuseen on tullut
esille jo vastauksissa edellä. Yhteisvastuu
on hyvä asia ja sitä on jo siis monella alalla kuten maataloudessa.
Yhteisvastuuta voisi olla myös ihmisten turvassa. En kuitenkaan laajentaisi sitä
esimerkiksi sosiaaliturvan osalta, koska se on kansallista. Kuitenkin jossain
määrin tiettyjen perusasioiden osalta, kuten työttömyysturva, eläkkkeet ja
sairausvakutuus tarvitaan säännöstöä ihmisten liikkuvuuden turvaamiseksi.
Mitä liittovaltiokehitys on,
tarvitaanko sitä ja millaista / missä asioissa?
Federalismi tarkoittaa hallinnon
ja päätöksenteon tapaa. Tässä mielessä EU:n
liittovaltio tarkoittaisi sitä, että komissiosta tulisi hallitus, jonka
parlamentti valitsee ja neuvostosta tulisi toinen kamari, jolle nykyinen
jäsenvaltioiden päätöksenteko asioista ja niiden sisällöistä siirtyisi. Tällaista ei EU:ssa ole kuitenkaan esitetty.
Esimerkiksi se, että päätettäisiin
myös ihmisten minimiperusturvaa koskevasta lainsäädännöstä tavallisessa
lainsäädäntöprosessissa, ei tarkoita liittovaltiokehitystä, vaan olisi
rinnastettavissa maatalous- ja sisämarkkinalainsäädännön kehitykseen. Onkin kummallista,
että kaikkein tärkeimmät epäreilun kilpailun mahdollistavat elementit kuten
verotuspolitiikka ja ihmisten peruspalvelut ja perusturva ovat jääneet EU:n
politiikan ulkopuolelle.
Mitkä konkreettiset asiat ovat
sinulle keskeisiä ja tärkeitä edistää parlamentissa?
Edellä todetun lisäksi on tärkeää saada
aikaan kasvua nyt kun talouden perustaa on korjattu. Me kulutamme jo puolitoista
maapalloa, joten kasvun pitää olla resurssitehokasta ja innovatiivista, fiksua
kuten vaikkapa mobiiliterveydenhuolto tai kiinteistöjen kokonaisvaltainen
korjaaminen parhaan teknologian periaatteella. Näin voisimme säästää yli 30 %
Euroopan energian kulutuksesta. Lisäksi ihmiset säästäisivät rahaa ja ilmasto-
ja työllisyysvaikutukset olisivat myös huimia.
Kehityksen ja kasvun tulee olla
myös sosiaalisesti oikeudenmukaista, koska se on oikein ja koko yhteiskunnan
kannalta hyödyllistä. Fiksut yritykset ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia, ne
kohtelevat työntekijöitään hyvin.
Ääriliikkeet ja suvaitsemattomuus saavat alkunsa ihmisten kiukusta, joka
purkautuu väärällä tavalla.
Julkiset palvelut ovat kasvun
edellytystekijä ja tärkeä osa eurooppalaista hyvinvointia. Jos haluamme olla
kilpailukykyisiä, mahdollisimman monen pitää olla koulutettu ja tasapainoinen,
jotta uskaltaa ottaa riskejä ja olla luova työpaikalla. Julkiset palvelut
toimivat tasapainottajina finanssikriiseissä. Esimerkiksi hyvä perusturva takaa
kohtuullisella tasolla ostovoiman. Puhumme eurooppalaisista fundamenteistä, emme
”persijasta voileivän päällä”.
Haastattelussa meppi Sirpa Pietikäinen