keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Päivikki Kumpulaisen haastattelussa istuva EU-parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen.


Sirpa Pietikäinen (kok.)



 
Mitä EU:n tulisi tehdä jotta se saisi nykyistä enemmän luottamusta ja mielenkiintoa kansalaisilta sen toimintaa kohtaan?

 

On muistettava, että EU:n perussopimukset ja perusoikeuskirja pohjaavat arvoihin demokratia, ihmisoikeudet ja sosiaalinen Eurooppa sekä korkea ympäristön suojelun taso. Keskeistä toimintakenttää ovat sisämarkkinat ja talous.

 

EU:lla on kohtuullisesti työkaluja pitää huolta taloudesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja myös työelämäkysymyksistä. Työkaluja ei sen sijaan ole vastata ihmisen suoraan tarpeeseen, hätään ja syrjintään. Kun esimerkiksi Kreikka talouskurimuksessaan päättää ottaa kaikkein vähäosasilta eniten, niin ihmiset kokevat, että EU säästää heiltä, vaikka vaihtoehto olisi ollut laittaa laivanvarustajat maksamaan enemmän veroja, ja pitää huolta esimerkiksi terveyspalveluista. EU:n tasolle pitää saada pelisäännöstöä, jolla kansalaisten tärkeät perusoikeudet turvataan erilaisissa tilanteissa.

 

Miten näet EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehityksen ja sen tilan nyt, ja miten ja millaista sosiaalista Eurooppaa olet tavoitellut / tavoittelet EU:ssa ja Euroopan parlamentissa? Mielellään konkretisoi tavoitteitasi jollakin/joillakin esimerkeillä – kiitos!

 

Sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa juuri sitä, miten ihmisten arki, palvelut ja perusturva on EU- lainsäädännössä turvattu. Sen seurantaan tarvitaan sosiaaliset mittarit, ei voida tuijottaa ainoastaan velka-astetta. Pitää seurata esimerkiksi työttömyyden tilaa, syrjäytymisuhan alla olevien määrä ja koulutuksen tasoa. Mittarit onkin jo kehitetty, mutta ne pitää ottaa myös käyttöön EU:n ohjauksessa.

 

On myös päätettävä yhdessä sellaisista puitedirektiiveistä, jotka takaavat syrjimättömyyden, oikeuden peruspalveluihin ja perusturvan, sillä ihmisen kaikkinainen vapaus elämän eri vaiheissa ja tilanteissa riippuu niistä; kerjäläisenä on vaikea olla vaikuttava EU-kansalainen. Ihmisten kannalta tarpeellista lainsäädäntöä olisivat perusturvadirektiivi, yhdenvertaisuusdirektiivi ja peruspalveludirektiivi.

 

Direktiivit eivät puuttuisi siihen, miten palvelut tuotetaan tai rahoitetaan, mutta ne estäisivät syrjinnän ja velvoittaisivat jokaista jäsenmaata omalla tavallaan tuottamaan hädän ja tarpeen hetkellä palveluita ja perusturvaa. Tämä ei tarkoita vain haavia, jolla pelastetaan järjestelmästä tippuneita, vaan esimerkiksi pohjoismaisen universaalin mallin mukaista tramboliinia, jolta jokainen voi ponnistaa. Ellemme tätä tee, EU jää väistämättä etäiseksi, instituutioita ja markkinoita puolustavaksi järjestelmäksi.  Lainsäädännön turvin ihmisillä olisi oikeus kannella EU:n tuomioistuimelle, kun he kokevat, että heitä ei kohdella oikein. Myös tasapaino taloudellisten ja sosiaalisten, ihmisiä koskettavien kysymysten ja niiden lainsäädännön osalta EU:ssa toteutuisi nykyistä paremmin.

 

Mikä on Euroopan parlamentin rooli talouspolitiikassa?

 

Parlamentin rooli talouspolitiikassa on kahtiajakautunut. EU:n talousohjaukseen liittyvän lainsäädännön ja esimerkiksi EU:n budjetin osalta parlamentti päättää komission esityksistä tavallisessa lainsäätämismenettelyssä. Sen sijaan esimerkiksi talouskriisiin tiimoilta perustetut väliaikaiset ja pysyvät vakausmekanismit ja pankkien kriisirahastot ovat syntyneet hallitusten välisinä päätöksinä. Lisäksi verotuspolitiikkaa koskevat päätökset ovat jäsenmaiden käsissä ja ne vaativat yksimielisyyttä päätöksenteossa. Esimerkiksi veronkierron, verovälttelyn ja verovilpin takia menetämme EU:n alueella 1000 Mrd euroa joka vuosi.  Talouspolitiikan ja verotuskysymysten tulisikin kuulua myös parlamentin päätöksenteon piiriin.

 

Miten EU:n turvallisuuspolitiikkaa pitäisi kehittää?

 

Ensisijaista on se, että on vakaita kansainvälisiä mekanismeja, kuten YK. Tiivistyvä eurooppalainen yhteistyö turvallisuuspolitiikassa on tärkeä, sillä on ongelmallista, jos EUn sisällä on 28 eri suuntaan menevää strategiaa ja mallia. Onkin järkevää toimia yhdessä siten, että esimerkiksi komentoketjut ja kalustohankinnat on yhtenäistetty, tietoja puolustusbudjeteista jaetaan ja mietitään kuka valvoo mitäkin aluetta ja rajaa. Yhteistyö ei tarkoita kuitenkaan sitä, että armeija Suomesta häviäisi, vaan oma puolustus ja sen resursointi on ensisijaista. Naton sisällä eurooppalaisen näkökulman vahvistaminen on myös tärkeää, ja Suomen natojäsenyyttä tulee maltillisesti harkita. En kuitenkaan ole varma, että Nato laajamittaisesti parantaisi turvallisuutta.  

 

Tulisiko EU:ssa olla enemmän yhteisvastuuta ja missä kysymyksissä?

 

Kantani yhteisvastuuseen on tullut esille jo vastauksissa edellä.  Yhteisvastuu on hyvä asia ja sitä on jo siis monella alalla kuten maataloudessa. Yhteisvastuuta voisi olla myös ihmisten turvassa. En kuitenkaan laajentaisi sitä esimerkiksi sosiaaliturvan osalta, koska se on kansallista. Kuitenkin jossain määrin tiettyjen perusasioiden osalta, kuten työttömyysturva, eläkkkeet ja sairausvakutuus tarvitaan säännöstöä ihmisten liikkuvuuden turvaamiseksi.

 

Mitä liittovaltiokehitys on, tarvitaanko sitä ja millaista / missä asioissa?

 

Federalismi tarkoittaa hallinnon ja päätöksenteon tapaa.  Tässä mielessä EU:n liittovaltio tarkoittaisi sitä, että komissiosta tulisi hallitus, jonka parlamentti valitsee ja neuvostosta tulisi toinen kamari, jolle nykyinen jäsenvaltioiden päätöksenteko asioista ja niiden sisällöistä siirtyisi.  Tällaista ei EU:ssa ole kuitenkaan  esitetty.

 

Esimerkiksi se, että päätettäisiin myös ihmisten minimiperusturvaa koskevasta lainsäädännöstä tavallisessa lainsäädäntöprosessissa, ei tarkoita liittovaltiokehitystä, vaan olisi rinnastettavissa maatalous- ja sisämarkkinalainsäädännön kehitykseen. Onkin kummallista, että kaikkein tärkeimmät epäreilun kilpailun mahdollistavat elementit kuten verotuspolitiikka ja ihmisten peruspalvelut ja perusturva ovat jääneet EU:n politiikan ulkopuolelle.  

 

Mitkä konkreettiset asiat ovat sinulle keskeisiä ja tärkeitä edistää parlamentissa?

 

Edellä todetun lisäksi on tärkeää saada aikaan kasvua nyt kun talouden perustaa on korjattu. Me kulutamme jo puolitoista maapalloa, joten kasvun pitää olla resurssitehokasta ja innovatiivista, fiksua kuten vaikkapa mobiiliterveydenhuolto tai kiinteistöjen kokonaisvaltainen korjaaminen parhaan teknologian periaatteella. Näin voisimme säästää yli 30 % Euroopan energian kulutuksesta. Lisäksi ihmiset säästäisivät rahaa ja ilmasto- ja työllisyysvaikutukset olisivat myös huimia. 

 

Kehityksen ja kasvun tulee olla myös sosiaalisesti oikeudenmukaista, koska se on oikein ja koko yhteiskunnan kannalta hyödyllistä. Fiksut yritykset ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia, ne kohtelevat työntekijöitään hyvin.  Ääriliikkeet ja suvaitsemattomuus saavat alkunsa ihmisten kiukusta, joka purkautuu väärällä tavalla.  

 

Julkiset palvelut ovat kasvun edellytystekijä ja tärkeä osa eurooppalaista hyvinvointia. Jos haluamme olla kilpailukykyisiä, mahdollisimman monen pitää olla koulutettu ja tasapainoinen, jotta uskaltaa ottaa riskejä ja olla luova työpaikalla. Julkiset palvelut toimivat tasapainottajina finanssikriiseissä. Esimerkiksi hyvä perusturva takaa kohtuullisella tasolla ostovoiman. Puhumme eurooppalaisista fundamenteistä, emme ”persijasta voileivän päällä”.

 

 

Päivikki Kumpulaisen haastattelussa kaksi EU-vaaliehdokasta, kansanedustaja Riitta Myller (sd.) ja Euroopan parlamentin jäsen Sampo Terho (ps.)














Riitta Myller (sd.)                                                                                                 Sampo Terho (ps.)


 
Mitä EU:n tulisi tehdä jotta se saisi nykyistä enemmän luottamusta ja mielenkiintoa kansalaisilta sen toimintaa kohtaan? (yleinen kysymys)
 
Riitta Myller, SDP
 
 
EU:n päätöksillä ja yhteistyöllä pitäisi kyetä ratkaisemaan yhteisiä ongelmia, jotka myös kansalaiset kokevat ratkaisua vaativiksi ja jotka selkeästi ovat sellaisia, että ne vaativat rajat ylittäviä päätöksiä. Esimerkiksi EU:n ulkopuolisissa maissa pulaan joutuneiden tulisi saada apua mistä tahansa EU:n konsulaatista.  EU:n pitäisi näkyä ratkaisua hakevana ja neuvottelevana osapuolena poliittisissa ja sotilaallisissa kriiseissä. EU:n on myös voitava esittää toimivia malleja ilmastonmuutoksen torjuntaan niin, että globaali sopimus saadaan aikaan. Työelämän kysymyksissä pitää voida osoittaa, että yhtäläinen kohtelu työelämässä toteutuu kaikissa maissa, säädökset ovat olemassa, mutta käytäntö eri maissa, myös Suomessa, vaihtelee työkohteittain. EU tuomioistuinten päätösten pitää tulla nopeammin.
Vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät ongelmakohdat on osoitettava ja etsittävä niihin yhteisiä ratkaisuja. Meidän suomalaisten on oltava aktiivisia ja nostettava keskusteluun täällä ongelmaksi koettuja asioita. Kansalaisten luottamusta EU päätöksentekoon nostaa myös se, että huomataan ja ymmärretään, että asiat menevät myös alhaalta ylöspäin.
 
Sampo Terho, PS
 
EU:n tulisi keskittyä sille luonnollisiin tehtäviin, kuten sisämarkkinoiden kehittämiseen ja talouskasvun edistämiseen. Luottamusta ansaitaan luomalla hyötyä kansalaisille ja kunnioittamalla kansanvaltaa.

 
Miten näet EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehityksen ja sen tilan nyt, ja miten ja millaista sosiaalista Eurooppaa olet tavoitellut / tavoittelet EU:ssa ja Euroopan parlamentissa?
 
Riitta Myller, SDP
 
Tällä hetkellä sosiaalisen Euroopan kysymykset ovat olleet taka-alalla, koska EU:ta on johdettu oikeistolaisten hallitusten ja parlamentin voimin. Konkreettisina esimerkkeinä siitä, että sosiaalisen Euroopan asiat eivät ole edenneet ovat, että työsuojeluasiat ovat olleet pysähdyksissä, myöskään yleishyödyllisten julkisten palvelujen määritelmää ei ole saatu aikaiseksi. Kun sosialidemokraatit olivat parlamentin suurin ryhmä, tämä oli keskeisiä vaatimuksiamme. Asia on tärkeä, kun haluamme varmistaa, että vesi ja muut elintärkeät alat eivät joudu yksityisen voitontavoittelun piiriin.

 
Sampo Terho, PS
 
Mielestäni sosiaalinen ulottuvuus ei kuulu EU:lle, vaan sen jäsenmaille. En siis tavoittele sosiaalista Eurooppaa unionin kautta.
 
 
Mikä on Euroopan parlamentin rooli talouspolitiikassa?
 
 
Riitta Myller, SDP
 
Silloin kun on kysymys lainsäädännöstä Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioiden ministerit päättävät siitä. Viimeisin esimerkki on pankkiunioni, jonka tehtävä on ehkäistä tulevia pankkikriisejä ja minimoida veronmaksajien vastuut. Tällaista lainsäädäntöä on tehty myös valvonnan parantamisessa, niin että jäsenmaiden budjetit läpivalaistaan ennen kuin jäsenmaiden eduskunta ne hyväksyy. Läpivalaisun tekee komissio. Jäsenvaltion vastuulle jää toteuttaa ehdotuksia, joita läpivalaisussa on tullut esille. Talouspoliittinen vastuu perimmiltään on jokaisessa jäsenvaltiossa, mutta politiikkaa koordinoidaan yhdessä. Sosialidemokraattien näkökulmasta työllisyys pitää nostaa tärkeimmäksi talouspolitiikkaa ohjaavaksi asiaksi.
 
Sampo Terho, PS
 
Erittäin keskeinen. EU sääntelee talouspolitiikkaa lähes kauttaaltaan, esimerkiksi EK:n arvion mukaan selvä enemmistö taloussääntelystä saa alkunsa EU:sta.
 
 
 
Miten EU:n turvallisuuspolitiikkaa pitäisi kehittää?
 
 
Riitta Myller, SDP
 
Suurin osa EU maista kuuluu NATOON, mutta puolustusliitolla ei ole omia asevoimia, joten sotilaallinen valmius tulee jäsenmaista. EU:lle ei myöskään pidä luoda omia asevoimia. EU:n tulee olla aktiivinen ulkopolitiikassa ja puhua ulkopolitiikan asioissa yhdellä äänellä, se lisää uskottavuutta ja siten myös turvallisuutta. EU:n on huolehdittava laajasta turvallisuuspolitiikasta, hoidettava EU:n sisäisiä asioita niin, että köyhyys vähenee ja työllisyys paranee, silloin myös sisäisten kriisien ja kansanryhmien konfliktien todennäköisyys vähenee. Ilmastopolitiikka ja globaalin köyhyyden vähentäminen on tärkeä osa laajaa turvallisuuspolitiikkaa. Akuuteissa kriiseissä, kuten Ukrainassa on haettava parasta yhteistä nimittäjää sille, että konflikti saadaan sovittua rauhanomaisesti. EU:n vahvin valtti edelleen on tehdä yhteistyötä, luoda edellytyksiä kaupankäynnille ja sitoa näin valtiot ja alueet keskinäisriippuvuuteen, jolloin sodankäynnissä ei ole järkeä, siinä kaikki häviävät.

 
Sampo Terho, PS
 
Suomen on tässäkin kysymyksessä oltava omavarainen ja pidettävä kansallinen puolustuksemme uskottavalla tasolla. Kannatan kyllä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä kansallisen puolustuksen ohessa, mutta en pidä sitä uskottavana turvallisuuden takaajana ainakaan lähitulevaisuudessa. Useimmat EU-maat luottavat puolustuspolitiikassaan pääasiallisesti Natoon.

 
 
Tulisiko EU:ssa olla enemmän yhteisvastuuta ja missä kysymyksissä?
 
Riitta Myller, SDP
 
Joiltain osin olisi kehitettävä esimerkiksi sosiaalirahastoja niin, että niillä voitaisiin konkreettisesti tukea köyhyyden vähentämistä. Tällaisen tuen pitäisi olla aina ehdollista, eli tulee olla valvontaa, että sovitut tavoitteet täyttyvät. Tätä voitaisiin tehdä nykyistä tehokkaammin esimerkiksi EU:n romaanien tilanteen korjaamiseksi. Olisi myös keskusteltava yhteisestä työttömyysvakuutuksesta, joka voisi olla täydentävä kansallisille järjestelmille.

 
Sampo Terho, PS
 
Ei tulisi olla. Yhteisvastuuta tulisi enemmänkin purkaa.

 
Mitä liittovaltiokehitys on, tarvitaanko sitä ja millaista / missä asioissa?

 
Riitta Myller, SDP
 
Ensin pitäisi käydä keskustelu mitä liittovaltiolla tarkoitetaan. Tällä hetkellä monet ajattelevat, että liittovaltio on keskitettyä päätöksentekoa, että asioista päätetään yhä enemmän Brysselissä ja yhä vähemmän jäsenmaissa. Viime vuosina kun EU:n finanssikriisiä ja pankkikriisejä on ratkottu, on ajauduttu epädemokraattiseen päätöksentekoon, joka on tapahtunut sovittujen yhteisten päätöksentekoelinten ulkopuolella. Asioista ovat päättäneet jäsenmaiden hallitukset yksimielisesti, usein nopealla aikataululla heikon valmistelun pohjalta. Tämä ei ole liittovaltiota, tämä on vain keskitettyä päätöksentekoa. Suomessa eduskunta ja sen suurivaliokunta on pidetty hyvin asioissa mukana, useimmissa maissa kansalliset parlamentit ovat täysin ulkona sekä päätöksenteosta että informaatiosta.  Aidossa liitovaltiossa on tärkeä määritellä ensin missä asioissa liittovaltio on toimivaltainen ja myös missä ei, mitkä asiat kuuluu hoitaa osavaltioissa/jäsenvaltioissa. Liittovaltion kautta voidaan siis tiukemmin säätää siitä missä asioissa Brysselissä ei ole valtaa päättää. Liittovaltiorakenteisiin on mahdollista luoda myös nykyistä demokraattisempi ja avoimempi päätöksenteko. Keskustelu alkakoon.

Sampo Terho, PS
Se on itsenäisyydestä hiljalleen luopumista, eli vallan keskittämistä pala palalta jäsenmailta Euroopan Unionille. Liittovaltiokehitys on myös tulonsiirtojen lisäämistä jäsenmaiden kesken. EU ei tarvitse liittovaltiomaisia piirteitä, hyödyllisistä yhteistyön muodoista pystytään sopimaan ilman vallan keskittämistä.

 
Mitkä konkreettiset asiat ovat sinulle keskeisiä ja tärkeitä edistää parlamentissa?

 
Riitta Myller, SDP
 
Haluan toimia EU:n parlamentissä lainsäädännön kehittämisessä; erityisesti kuluttajansuoja, ympäristönsuojelu ja työsuojeluasiat ovat läheisiä. Ilmastonmuutoksen torjunta luo edellytyksiä myös uusille työpaikoille; työllisyyden oltava keskeisimmällä sijalla päätöksenteossa. Haluan myös vaikuttaa siihen, että EU:ssa määritellään yleishyödylliset julkiset palvelut, jotta jäsenmaissa ei tarvitse altistaa kilpailutukselle alueita, jotka halutaan säilyttää yhteiskunnan toimintana, vaikkapa vesi ja siihen liittyvä infrastruktuuri. Liikenne kuluu myös tähän kategoriaan. Julkisella toiminnalla pitää säilyttää riittävä ote julkiseen liikenteeseen.
 
 
Sampo Terho, PS
 
Suomen etujen ajaminen, sisämarkkinoiden kehittäminen, luonnon suojeleminen, EU:n kilpailukyvystä ja talouskasvusta huolehtiminen. Liitovaltiokehityksen torjuminen ja turhan sääntelyn purkaminen ovat myös keskeisiä, samoin kansanvaltaisen päätöksenteon edistäminen.
 

 

 



Päivikki Kumpulaisen haastattelussa kaksi istuvaa meppiä Tarja Cronberg (vihr.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.)
                                                                                                                                                                 
                                                                                                                                                                
 
 
 
Tarja Cronberg (vihr.)                                                                                 Anneli Jäätteenmäki (kesk.)
 
 
 
Mitä EU:n tulisi tehdä jotta se saisi nykyistä enemmän luottamusta ja mielenkiintoa kansalaisilta sen toimintaa kohtaan? (yleinen kysymys)
Tarja Cronberg
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Anneli Jäätteenmäki
Kansalaisia on kuultava nykyistä enemmän, esimerkiksi kansalaisaloitteet on otettava vakavasti pohdintaan. Myös Euroopan parlamentin roolia tulisi kehittää, sille voitaisiin myös antaa aloiteoikeus.

Avoimuutta tarvitaan. Se on oltava lähtökohta aina kun mahdollista. Lobbarirekisteristä tulee tehdä pakollinen, ja olisi myös kerrottava, mitä tahoja virkamiehet ja poliitikot ovat kuulleet valmistellessaan esityksiä.

Neuvoston päätöksentekoa tulee myös avata, nyt siitä on vaikeampi saada tietoa kuin parlamentin päätöksenteosta. EU-maiden hallitukset, ministerit ja virkamiehet ovat myös keskeisiä EU-vallankäyttäjiä, komission ja parlamentin ohella. Yksimielisyyspäätöksenteosta tulisi myös luopua, jotta tietyissä asioissa ei jumiuduttaisi vuosikausiksi. Yksi tällainen kysymyshän on parlamentin Strasbourgin istuntopaikasta luopuminen, jonka Ranska pystyy estämään.
 
-

 
Miten näet EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehityksen ja sen tilan nyt, ja miten ja millaista sosiaalista Eurooppaa olet tavoitellut / tavoittelet EU:ssa ja Euroopan parlamentissa?
Anneli Jäätteenmäki
Olen työskennellyt tällä vaalikaudella sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Olen ollut mukana monissa tasa-arvohankkeissa; olen vaatinut mm. äitiysvapaan minimitason parantamista, samapalkkaisuuden edistämistä, naisten ja miesten välisen tasa-arvon huomioimista komissaarinimityksissä sekä sukupuolikiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin.
Olen huolestunut siitä, ettei komissio ole työasioista vastaavan sosialistikomissaari László Andorin johdolla pystynyt edistämään työsuojelua Euroopassa niin kuin alun perin oli toivomus. Toimenpideohjelma työsuojelun edistämiseksi on jäänyt komission ö-mappiin, vaikka komission olisi pitänyt antaa se jo kaksi vuotta sitten.
 
Tarja Cronberg
Talouskriisi on jakanut Eurooppaa kahtia voimakkaasti, maiden välillä ja maiden sisällä. Tämä ja korkea työttömyys, etenkin nuorisotyöttömyys, ovat vakavia uhkia Euroopalla. Kyse on myös yhteiskuntarauhasta ja turvallisuudesta. Tarvitsemme solidaarisempaa, tasa-arvoisempaa ja vastuullisempaa Eurooppaa, joka panostaa työllisyyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi nuorisotakuulle pitää saada riittävä rahoitus, myös perustulo voitaisiin ottaa käyttöön, ainakin alueellisena EU:n kokeiluna.
 
 
Mikä on Euroopan parlamentin rooli talouspolitiikassa?
 
Anneli Jäätteenmäki
Päävastuu talouspolitiikasta on jäsenmailla ja komissiolla. Parlamentti on omalta osaltaan hyväksynyt sääntöjä, joilla pyritään vahvistamaan talouskasvua ja vähentämään työttömyyttä.
 
Tarja Cronberg
Euroopan parlamentin roolin tulee olla keskeinen myös talouspolitiikassa. Parlamentti on talousuudistuksissa ajanut demokraattista ja avointa valvontaa, sekä EU:n laajuisia ratkaisuja. Jäsenmaiden valvonta voi pettää, kuitenkin kyse on yhteisestä talousalueesta ja euroalueesta. Talouspolitiikan demokraattisessa valvonnassa parlamentti on aivan avainasemassa.

 
 
Miten EU:n turvallisuuspolitiikkaa pitäisi kehittää?
 
Anneli Jäätteenmäki
EU-maat laittavat Yhdysvaltain jälkeen toiseksi eniten rahaa puolustusmenoihin. EU maiden tulee tiivistää puolustusyhteistyötä erityisesti hankinnoissa. Yhteinen armeija on epärealistinen tavoite. Kriisinhallintayhteistyötä tulee tehostaa. Kriisien ennaltaehkäisy on parasta turvallisuuspolitiikkaa.
 
Tarja Cronberg
Olisi mentävä edelleen kohti aitoa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Nyt jäsenmaat ovat pitäneet kiinni omasta ulkopolitiikastaan, yhteinen politiikka ei ole vielä totta ulkosuhteissa. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tarvitaan enemmän yhteistyötä; esimerkiksi yhteishankintoja ja yhteiskäyttöä. Näin saadaan samalla rahalla enemmän turvallisuutta.

 
 
Tulisiko EU:ssa olla enemmän yhteisvastuuta ja missä kysymyksissä?
Anneli Jäätteenmäki
Taloudellinen yhteisvastuu on viety liian pitkälle jo nyt. Suomi on nettomaksaja ja mukana kriisimaiden velkajärjestelyissä. En kannata taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä, sillä se on pois suomalaiselta veronmaksajalta.
 
Tarja Cronberg
Kyllä. Jäsenmaat ovat hyvin riippuvaisia toisistaan jo nyt, jo pelkästään taloudellisesti.  Yhteistä politiikkaa tarvitaan muun muassa maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä. Euroopan lähialueiden kriisit ovat ajaneet maahanmuuttajia etenkin Italiaan, Espanjaan ja Kreikkaan. Nämä maat eivät voi yksin ottaa kaikkia tulijoita vastaan. Tarvitaan myös laillisia keinoja tulla EU-alueelle, ja vastuunjakoa EU-maiden kesken.

 
Mitä liittovaltiokehitys on, tarvitaanko sitä ja millaista / missä asioissa?

Anneli Jäätteenmäki
En kannata vallan keskittämistä Brysseliin eli liittovaltioistumista. Asiat pitää päättää lähellä kansalaista. EU:ssa voidaan yhteisvoimin päättää sellaisista asioista, joissa EU-taso luo lisäarvoa ja on merkityksellistä sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta. Esimerkiksi työsuojelu on sellainen asia.
 
Tarja Cronberg
EU:n yhdistymisessä on jo ollut liittovaltiokehitystä, en näe tätä pahana asiana. Mutta esimerkiksi EU:n verotusoikeutta meillä ei ole. Omien varojen haaliminen olisi hyvä keino rahoittaa EU:n toimintaa. Tämä voisi toimia esimerkiksi lentoliikenteen verottamisen tai rahoitusmarkkinaveron kautta.
 
Mitkä konkreettiset asiat ovat sinulle keskeisiä ja tärkeitä edistää parlamentissa?

Anneli  Jäätteenmäki
– Veroparatiisien poisto, elintarvikemerkinnät ja alkuperämaamerkinnät, työelämän asiat ja tasa-arvoasiat
 
Tarja Cronberg
Turvallisuus on yhteinen. EU:n paras saavutus on 70 vuotta rauhaa. Haluan jatkaa työtäni sen hyväksi Euroopan parlamentissa. Euroopassa on yhä ydinaseita ja merkittävää asevientiä myös sotaa käyville ja sotariskien alueille. Venäjän ja Ukrainan tilanne osoittaa, kuinka nopeasti uusia uhkia voi kehittyä aivan lähellemme.

Noin puolet Euroopassa tuotetusta ruuasta päätyy roskiin. Näin ei voi jatkua maailmassa, jossa miljoonat näkevät nälkää. EU ajaa nyt ruokahävikin pienentämistä vuoteen 2020 mennessä. Ruoka on Suomessa kallista. Se johtuu mm. kaupan keskittymisestä. Olen parlamentissa Vihreän ryhmän kanssa puolustanut hyviä kaupan käytäntöjä ja vastustanut keskittymiskehitystä. Juuri tällaiseen EU voi puuttua. Haluan jatkaa työtä hyvän, edullisen ja turvallisen ruoan puolesta.

Talouskriisi suisti Euroopan massatyöttömyyteen. Pankit kyllä pelastettiin, mutta tavalliset ihmiset kärsivät. Ilman työtä nuoret syrjäytyvät tai muuttavat pois, ja samaan aikaan ikääntyvä Eurooppa tarvitsee tekijöitä. Nuorisotakuu jää tyhjäksi lupaukseksi, ellei yrityksiä nyt tueta kasvuun ja avaamaan uusia työpaikkoja. Haluan työskennellä Euroopan sisäisten jakolinjojen köyhien ja rikkaiden välillä umpeenkuromiseksi.