Nyt valittavan Euroopan
parlamentin ja komission asialistalla ei ole sen enempää eikä vähempää kuin
maailman pelastaminen. Tuo porukka tulee luotsaamaan Euroopan kansainvälisiin
ilmastoneuvotteluihin Pariisiin vuonna 2015 sekä linjamaan EU:n sisäiset
ilmastotoimet.
Vanhojen ilmastotavoitteita ollaan uudistamassa siten, että
nyt sovitaan jäsenmaita sitovasta 40 % päästövähennystavoitteesta vuoden 1990
tasosta vuoteen 2030 mennessä. Katseen tulisi kuitenkin olla jo vuodessa 2050,
ja sinne asetettuihin tavoitteisiin pääsemisessä.
Päästöhuutokaupan tulisi olla tärkein väline saavuttaa
asetetut päästövähennystavoitteet. Se ei kuitenkaan nykyisellään toimi, ja
ongelmat olisikin syytä korjata. Tarvitaan uskottava ja toimiva väline
tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhdessä sovittava päästövähennystavoite palvelee EU:n
asemoitumista kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Ilmastonmuutoksen
torjumiseen tarvitaan kaikki maailman maat mukaan. Vuonna 2015 Pariisin
ilmastokokouksessa on mahdollista solmia kunnianhimoinen kansainvälinen ilmastosopimus.
Näissä neuvotteluissa Euroopan pitää toimia sillanrakentajana.
Yhtä tärkeää on säätää Euroopan unionin tasoinen, sitova 27
% tavoite uusiutuville energialähteille. Erityisesti Suomessa metsäpohjaisen biomassan
käyttöä on lisättävä ja korvattava sillä etenkin kivihiilen polttokäyttöä.
Metsähakkeen käytön lisääminen on keskeinen ja kustannustehokas tapa lisätä
uusiutuvan energian käyttöä Suomessa. Uusiutuvan energiatuotannon tukeminen kasvattaa
samalla Suomen energiaomavaraisuutta.
Energiatehokkuuden osalta on
vielä mietittävä toimivat mekanismit, joilla energian säästäminen Euroopassa
edistyy. On hyvä, että mahdollinen
energiatehokkuustavoite määritellään kun on saatu riittävästi kokemuksia
energiatehokkuusdirektiivin arvioinnista. Suomalaisen teollisuuden
energiatehokkuustaso on korkea. Siksi on jatkettava määrätietoisesti työtä sen
viemiseksi muihin EU:n jäsenmaihin.
Akava
Ilmastonmuutoksen torjunta on MEP:in työ