maanantai 28. huhtikuuta 2014

Nyt valittavan Euroopan parlamentin ja komission asialistalla ei ole sen enempää eikä vähempää kuin maailman pelastaminen. Tuo porukka tulee luotsaamaan Euroopan kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin Pariisiin vuonna 2015 sekä linjamaan EU:n sisäiset ilmastotoimet.
Vanhojen ilmastotavoitteita ollaan uudistamassa siten, että nyt sovitaan jäsenmaita sitovasta 40 % päästövähennystavoitteesta vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Katseen tulisi kuitenkin olla jo vuodessa 2050, ja sinne asetettuihin tavoitteisiin pääsemisessä.
Päästöhuutokaupan tulisi olla tärkein väline saavuttaa asetetut päästövähennystavoitteet. Se ei kuitenkaan nykyisellään toimi, ja ongelmat olisikin syytä korjata. Tarvitaan uskottava ja toimiva väline tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhdessä sovittava päästövähennystavoite palvelee EU:n asemoitumista kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan kaikki maailman maat mukaan. Vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksessa on mahdollista solmia kunnianhimoinen kansainvälinen ilmastosopimus. Näissä neuvotteluissa Euroopan pitää toimia sillanrakentajana.
Yhtä tärkeää on säätää Euroopan unionin tasoinen, sitova 27 % tavoite uusiutuville energialähteille.  Erityisesti Suomessa metsäpohjaisen biomassan käyttöä on lisättävä ja korvattava sillä etenkin kivihiilen polttokäyttöä. Metsähakkeen käytön lisääminen on keskeinen ja kustannustehokas tapa lisätä uusiutuvan energian käyttöä Suomessa. Uusiutuvan energiatuotannon tukeminen kasvattaa samalla Suomen energiaomavaraisuutta.
Energiatehokkuuden osalta on vielä mietittävä toimivat mekanismit, joilla energian säästäminen Euroopassa edistyy.  On hyvä, että mahdollinen energiatehokkuustavoite määritellään kun on saatu riittävästi kokemuksia energiatehokkuusdirektiivin arvioinnista. Suomalaisen teollisuuden energiatehokkuustaso on korkea. Siksi on jatkettava määrätietoisesti työtä sen viemiseksi muihin EU:n jäsenmaihin. 
 
Elina Moisio
Asiantuntija
Akava

0 kommenttia:

Lähetä kommentti